Lemmikin saattohoito tulee ajankohtaiseksi, kun koira, kissa tai kani sairastaa parantumatonta sairautta tai on niin vanha, ettei elimistö enää toivu. Tämä artikkeli on omistajalle, joka miettii, miten lemmikin saattohoito käytännössä järjestetään, miten eläimen vointia seurataan ja milloin on aika tehdä päätös eutanasiasta. Hyvin suunniteltu loppuvaihe antaa usein viikkoja tai kuukausia hyvää aikaa, ja omistaja välttyy kiireellisiltä päätöksiltä keskellä yötä.
Mitä lemmikin saattohoito tarkoittaa
Saattohoidossa tavoite vaihtuu. Sairautta ei enää yritetä parantaa, vaan eläimen oloa helpotetaan niin, että jäljellä oleva aika on mahdollisimman hyvää. Tyypillisiä tilanteita ovat levinnyt kasvain, pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta kissalla, vaikea nivelrikko vanhalla koiralla tai sydämen vajaatoiminta, joka ei enää vastaa lääkitykseen.
Saattohoidon perustana ovat kivunlievitys, pahoinvoinnin hallinta, nesteytys ja ravitsemus sekä kotiolojen muuttaminen eläimelle sopiviksi. Lääkitykseen voi kuulua tulehduskipulääke, gabapentiini tai vahvempi kipulääke, pahoinvointilääke ja ruokahalua lisäävä valmiste. Valinnat tehdään aina eläinlääkärin tutkimuksen perusteella, koska esimerkiksi tulehduskipulääkkeet eivät sovi kaikille munuaispotilaille.
Saattohoidon voi aloittaa missä tahansa pieneläinklinikalla tai eläinsairaalassa. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, osa vastaanotoista tarjoaa saattohoitoa erillisenä palveluna. Harvaan asutuilla seuduilla hoitoa tekee usein kunnaneläinlääkäri yhdessä omistajan kanssa.
Saattohoidon suunnittelu askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa keskustelulla, ei lääkkeillä. Ensimmäisellä saattohoitokäynnillä käydään läpi eläimen diagnoosi, odotettavissa oleva taudinkulku ja se, mitkä asiat juuri tälle eläimelle ovat tärkeitä. Yksi koira elää pihalla haistelusta, toinen kissa sohvan nurkasta ja omistajan sylistä.
Hyvä suunnitelma etenee tavallisesti näin:
1. Eläinlääkäri tutkii eläimen ja arvioi kivun sekä yleisvoinnin, usein verikokeiden avulla.
2. Sovitaan lääkitys ja annosteluohjeet sekä se, mitä tehdään, jos voinnissa tulee äkillinen muutos.
3. Omistaja alkaa pitää päivittäistä vointipäiväkirjaa: syöminen, juominen, liikkuminen, uni ja ulostaminen.
4. Seurantakäynti tai puhelu sovitaan yleensä 1-3 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin.
5. Eutanasian ajankohdasta ja paikasta keskustellaan etukäteen, vaikka siihen olisi vielä aikaa.
Viimeistä kohtaa moni omistaja haluaisi lykätä. Kun asia on kuitenkin käyty läpi rauhassa, päätös ei tule yllätyksenä, ja jäähyväiset voi järjestää kiireettä.
Elämänlaadun arviointi kotona
Moni eläinlääkäri käyttää apuna elämänlaatuasteikkoa. Tunnetuin on yhdysvaltalaisen eläinlääkärin Alice Villalobosin kehittämä HHHHHMM-asteikko, jossa pisteytetään kipu, nälkä, nesteytys, hygienia, mieliala, liikkuminen ja hyvien päivien määrä suhteessa huonoihin. Asteikko ei tee päätöstä omistajan puolesta, mutta se tekee muutokset näkyviksi.
Käytännössä toimii yksinkertainen kalenterimerkintä. Jokainen päivä merkitään hyväksi tai huonoksi. Jos huonoja päiviä on viikossa enemmän kuin hyviä, on syytä varata aika eläinlääkärille.
Kipu näkyy eläimillä usein muuten kuin ääntelynä. Kissa lopettaa hyppimisen ja itsensä pesemisen, koira hakeutuu yksin eteiseen ja kani istuu kyyryssä hampaitaan narskutellen. Näistä merkeistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa eläinten käyttäytymismuutoksista ja kivusta. Kissan arkeen sopivia kivunhallinnan keinoja käsitellään artikkelissa vanhan kissan kivunhallinnasta.
Myytti: eläin kyllä näyttää, kun aika on tullut
Tämä on ehkä yleisin väärinkäsitys loppuvaiheen hoidossa. Kissat ja monet pienlemmikit, kuten kanit ja marsut, ovat saaliseläinten tavoin taitavia peittämään heikkouttaan. Selvää merkkiä ei välttämättä tule koskaan, tai se tulee vasta äkillisenä romahduksena.
Toinen samaan liittyvä uskomus on, että eläin voi hyvin niin kauan kuin se syö. Ruokahalu voi säilyä melko pitkään, vaikka eläimellä on kipuja tai hengenahdistusta. Pelkän syömisen sijaan kannattaa seurata eläimen kokonaisuutta.
Kokenut eläinlääkäri sanoo usein, että mieluummin viikkoa liian aikaisin kuin päivää liian myöhään. Ohje ei päde jokaiseen tilanteeseen, sillä hyvin hoidetun eläimen vointi voi myös parantua ja pysyä vakaana pitkään. Se muistuttaa kuitenkin siitä, ettei paras hetki ole se, jolloin eläin ei enää nouse.
Yleisimmät virheet loppuvaiheessa
Ensimmäinen virhe on lääkityksen jatkaminen samalla annoksella, vaikka vointi heikkenee. Kipulääkitystä voidaan usein tehostaa tai muuttaa, mutta vain jos eläinlääkäri tietää tilanteen muuttuneen. Lääkettä ei pidä vaihtaa tai lisätä itse, eikä eläimelle saa antaa ihmisten särkylääkkeitä. Esimerkiksi parasetamoli on kissalle myrkyllistä.
Toinen virhe on jättää käytännön asiat viime tinkaan. Kun koira lyyhistyy perjantai-iltana, omistaja huomaa vasta silloin, että oma klinikka on kiinni ja lähimpään eläinlääkäripäivystykseen on Pohjois-Karjalasta tai Lapista helposti 100-200 kilometriä. Päivystyksen numero, kotikäyntimahdollisuus ja tieto tuhkauksesta kannattaa selvittää valmiiksi.
Kolmas virhe liittyy mökkikulttuuriin. Ikääntyneen tai sairaan eläimen vieminen kesämökille kauas eläinlääkäripalveluista voi tuntua hyvältä ajatukselta, mutta äkillinen hengitysvaikeus tai kouristus syrjäisellä saarella on vaikea tilanne. Jos mökille lähdetään, eläinlääkärin kanssa kannattaa sopia ensiapulääkkeistä ja selvittää lähin vastaanotto etukäteen.
Eutanasia kotona vai klinikalla
Eutanasiassa eläin nukutetaan ensin syvään uneen, ja vasta sen jälkeen annetaan sydämen pysäyttävä aine. Oikein tehtynä toimenpide on kivuton. Omistaja voi useimmiten olla läsnä koko ajan.
Klinikalla eutanasia maksaa tyypillisesti noin 80-200 € eläimen koon mukaan. Eläinlääkärin kotikäynti on usein rauhallisempi vaihtoehto arolle kissalle tai suurelle, liikuntakyvyttömälle koiralle, mutta matkakulujen takia hinta on usein 150-400 €. Kaikki eläinlääkärit eivät tee kotikäyntejä, ja maaseudulla odotusaika voi venyä useisiin päiviin.
Jäännösten käsittelystä kannattaa päättää etukäteen. Yhteistuhkaus maksaa tavallisesti noin 50-150 € ja yksilötuhkaus, jossa tuhkat palautetaan, noin 150-400 €. Lemmikin saa Suomessa yleensä haudata omalle tontille, jos se ei sijaitse pohjavesialueella ja hauta on riittävän syvä. Tarkemmat ohjeet kannattaa tarkistaa oman kunnan ympäristöviranomaiselta. Hevosten ja muiden suurten eläinten osalta käytännöt ovat tiukemmat, ja ruho toimitetaan yleensä hyväksyttyyn käsittelylaitokseen.
UKK
Korvaako lemmikkivakuutus saattohoidon?
Sairauskulut korvataan yleensä vakuutusehtojen ja vuotuisen enimmäiskorvauksen mukaan niin kauan kuin vakuutus on voimassa. Eutanasian ja tuhkauksen korvattavuus vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, joten ehdot kannattaa tarkistaa ennen hoitopäätöksiä.
Kuinka kauan saattohoito voi kestää?
Kesto vaihtelee muutamasta päivästä useaan kuukauteen. Munuaisten vajaatoimintaa sairastava kissa voi saada nesteytyksen ja ruokavalion avulla kuukausia hyvää aikaa, kun taas nopeasti etenevässä kasvaimessa aikaa voi olla vain viikkoja.
Mitä teen, jos lemmikin vointi romahtaa yöllä?
Jos eläimellä on hengitysvaikeuksia, kouristuksia, voimakas kipu tai se menee tajuttomaksi, ota heti yhteyttä eläinlääkäripäivystykseen. Etukäteen sovittu toimintasuunnitelma helpottaa tilannetta huomattavasti.
Yhteenveto ja viimeinen käytännön vinkki
Lemmikin saattohoito on aktiivista hoitoa. Siihen kuuluvat kivunlievitys, säännöllinen voinnin seuranta ja avoin keskustelu eläinlääkärin kanssa. Kun omistaja tietää, mitä seurata ja mihin soittaa, viimeisistä viikoista tulee eläimelle turvallisempia ja omistajalle helpompia.
Kirjoita jäähyväisistä lyhyt muistiinpano jo silloin, kun lemmikki voi vielä hyvin. Siihen voi merkitä, missä eutanasia tehdään, kuka on paikalla ja mitä jäännöksille tehdään. Jokainen eläin ja sairaus on erilainen, joten käy suunnitelma läpi oman eläinlääkärin kanssa ja päivitä sitä tilanteen muuttuessa.